lauantai 21. elokuuta 2010

gourmeeta arkeen - piknikkiä elämään RAPUJUHLAT






Rapujuhlat on hieno pätös kesälle. Juhla ansaitsee mielestäni kuitenkin paljon enemmän kuin vain muutaman reippaan snapsilaulun pikkuriikkisille ravunpyrstöille. Älä ymmärrä väärin, se on kyllä hauskaa, niin kuin tanssiminen elokuun tummassa yössä ja tähtitaivaankin ihastelu pikkutunneille saakka.

Arvokkuus on kepeätunnelmaisista rapujuhlista kaukana, mutta nimikkoherkku on kyllä arvokasta ja aika tyyristä. Silti välillä on mukava liioitella pitkän kaavan mukaan ja maistella myös rapujen isoserkkuja hummereita. Valmiiksi keitetyistä kanadalaisista hummereista saa jokirapujen sekaan kunnollisen kokoisia suupaloja ja näyttävän lisän kattaukseen. Valkoinen paahtoleipä on se ainoa oikea leipä ravunpyrstöille, mutta alkuruoissa saa näkyä oman käden jälki. Sämpylätaikinasta leivotut ravunmuotoiset leipäset tuovat pöytään myös silmänruokaa.

Juhlat venyvät joka tapauksessa seuraavan aamun puolelle ja pöydässä istutaan pitkään. Alkajaisiksi tarvitaan kunnon ruokaa ja sopivia, tunnelmaa vireitteleviä, aasinsiltoja. Savulohispagetti ja sahramisimpukat voisivat johdatella ajatukset veden äärelle. Sinisimpukoitten aukomisessa saisivat sormetkin harjoitusta rapuja ja rapuveitsen käyttöä varten. Sitten illan hämärtyessä, öljylyhtyjen sytyttämisen aikoihin, ei nälkä enää kurnisi kenenkään vatsanpohjalla. Ravut saisivat laulunsa ja juhlaväki voisi keskittyä nautiskeluun kaiessa rauhassa.


************************************************************


SAVULOHISPAGETTI
2 rkl rypsiöljyä
2 hienoksi siluttua sipulia
150 g aurinkokuivattuja tomaattikuutioita
300 g kylmäsavulohta, suupalan kokoisina paloina
4 dl laktoositonta ruokakermaa
2 dl persiljanlehtisilppua
mustapippuria myllystä
400 g spagettia

Kuumenna öljy pannulla ja kuullota sipulisilppu. Lisää aurinkokuivatut tomaatit ja lohiviipaleet ja kypsennä sekoittaen n. 15 minuuttia.

Kaada pannulle kerma ja puolet persiljasta, mausta mustapippurilla. Nosta kansi päälle ja siirrä pois keittolevyltä.

Keitä spagetti isossa kattilassa pakkauksen ohjeen mukaan al denteksi, valuta ja kaada takaisin keitinkattilaan. Kaada kastike pastan sekaan, lisää loputkin persiljat, sekoita kunnolla ja anna kastikkeen imeytyä pastaan muutaman minuutin ennen tarjoamista. Tarjoa raastetun parmesaanin kanssa.

********************************************************

SAHRAMISIMPUKAT

1 kg sinisimpukoita
2 rlk oivariinia
1 silputtu sipuli
3 silputtua valkosipulinkynttä
2 sellerin vartta, ohuiksi tikuiksi leikattuina
2 porkkanaa, ohuiksi tikuiksi leikattuina
2 dl kuivaa valkoviiniä
sahramia
merisuolaa
2 dl laktoositonta ruokakermaa
2 dl persiljanlehtisilppua

Harjaa simpukat kylmässä vedessä, irrota parrat. Heitä pois kaikki rikkinäiset ja sellaiset, jotka eivät sulkeudu kun koputat kuorta (=kuolleet).

Sulata oivariini isossa padassa, lisää sipuli, selleri, valkosipuli ja porkkana, kuullota kokoajan sekoittaen noin 5 minuuttia.

Kaada pataan viini, mausta sahramilla (hyppysellinen riittää) ja suolalla. Kaada simpukat pataan, sekoita puukauhalla pohjaa myöten. Laita kansi päälle ja keitä kunnes simukat avautuvat, noin 10 minuuttia. Sekoita välillä jotta simpukat kypsyisivät tasaisesti ja saisivat maustelientä sisälleen. Jos löydät yhdenkin simpukan, joka ei ole auennut, heitä se pois.

Kaada kerma pataan ja anna padan porista vielä muutama minuutti. Sekoita joukkoon viimeisenä persilja juuri ennen tarjoiluvadille kumoamista. Tarjoa sämpylätaikinasta (ohje jauhopussin kyljessä) leivottujen rapuleipien kanssa.

*********************************************************

sunnuntai 15. elokuuta 2010

voimaruokaa - MUSTIKKA




Kuka nyt ei mustikasta tykkäisi?

Sinisen terveyspommin makua on aivan turhaa hehkuttaa, siinä ei ole mitään uutta. Metsämustikan terveysvaikutteet on vaikeampi uskoa todeksi; niin pieni marja, niin paljon tieteellistä hyvää ja kuitenkin niin helposti kaikkien ulottuvilla.

Poimi kotimainen terveyspommi talteen: ilmainen noutopiste metsässä, torilta pientä korvausta vastaan.




Mustikka on aina ollut suomalaisten suosikki. Kansanlääkinnässä mustikalla on herkuttelun lisäksi hoidettu vatsavaivoja ja sen lehdistä on haudutettu teetä. Mustikan lehdissä onkin paljon flavonoideja ja kromia, mutta myös oksaalihappoa (sitä samaa kuin raparperissa), joka sitoo elimistöstä kalsiumia ja rasittaa munuaisia. Mustikanlehtitee kannattaa siis juoda maidon kanssa, ja silloin tällöin vain.

Itse mustikkaa voi suositella nautittavaksi vaikka joka päivä. Mustikka sisältää runsaasti A- ja B-vitamiineja, mangaania, kuituja ja flavonoideja. Metsämustikka on myös hyvä C-citamiinin, mangneesiumin ja kalsiumin lähde. Laboratoriokokeet ovat osoittaneet että mustikoiden syönti voi estää tai parantaa silmäsairauksia ja pienentää sydän- ja verisuonitautien ja syövänkin riskiä.

Mustikka parantaa muistia ja aivojen suorituskykyä (jotkut tiedemiehet uskovat kehittävänsä mustikasta vielä jonain päivänä lääkkeen Alzheimerintaudin hoitoon) ja alentaa sitä huonoa LDL-kolesterolia. Mustikan siemenissä on antioksidanttien lisäksi omega 3- ja omega 6- rasvahappoja, se on huomattu jo kosmetikkateollisuudesskin.

Mustikka saa syvän sinisen värinsä antosyaniini-nimisestä väriaineesta. Kauniin värin lisäksi antosyaniinin tiedetään pienentävän syövän ja sydäntaudin riskiä. Perinteisissä metsämustikoissa väriainetta on 4-5 kertainen määrä viljeltyyn pensasmustikkaan verrattuna. Ei kun perinteisesti metsään kyykkimään vaan: terveyspillereiden noukkiminen saattaa olla vähän tylsää, mutta tämän helpommaksi ja halvemmaksi ei hyötypillereiden hankkiminen voi enää muuttua!

*******************************************************



TALKKUNAINEN MUSTIKKAPIIRAKKA
pohja:
150 g voita (tai oivariinia)
2 dl sokeria
2 kananmunaa
1 dl Hirvelän talkkunaa
1 dl vehnäjauhoja
1/2 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta

täyte:
200 g sitruuna- tai appelsiinjtuorejuustoa
3-4 dl putsattuja mustikoita

hyytelö:
4 dl vettä
2 dl hyytelösokeria

lisäksi tarvitset voita ja korppujauhoja irtopohjavuoan voiteluun

Vatkaa voi ja sokeri tahnaksi, sekoita joukkoon kananmunat. Mittaa toiseen kulhoon kaikki kuiva-aineet ja yhdistä kananmunaseokseeen. Kaada taikina voideltuun irtopohjavuokaan ja paista 175 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia, kunnes pohja on kypsää, eikä kakun keskelle työntämääsi tikkuun tartu enää taikinaa.

Levitä jäähtyneen pohjan päälle tuorejuusto ja juuston päälle tuoreet marjat.

Mittaa kattilaan vesi ja sokeri. Kuumenna seosta, koko ajan sekoittaen, kunnes keitos kiehahtaa ja liemi kirkastuu. Lusikoi liemi marjojen päälle ja siirrä piirakka jääkaappiin. Piirakka on parhaimmillaan vasta seuraavanan päivänä.

********************************************************

sunnuntai 1. elokuuta 2010

maukkaimmat matkamuistoni VENETSIA


















Venetsiassa voi keskittyä huoletta massiiviseen jäätelötötteröön tai mustekala-chicchettin lonkeroihin, vaikka keskellä katua. Tööttäilevät autot eivät tässä kaupungissa häiritse ketään; vesibussi hoitaa joukkoliikenteen, venetaksi vie ovelta ovelle ja condolit kierrättävät turisteja kanavien sokkeloissa. Edes peri-italialainen Vespa ei kuulu Venetsian katukuvaan, täällä kaikilla on mopon sijasta oma pieni moottorivene, ja/tai hyväkuntoiset jalat.


MIKSI JUURI TÄNNE
kaupungin keskusta on kuin valtava oopperakulissi, hotellit kuin museoita, mustekalapasta kuin merirosvotarinasta ja paikalliset kuin suoraan catwalkilta

MIHIN IHASTUIN
voileipä-pystybaarit, joiden lasivitriinit tarjoavat myös silmänruokaa, paahteinen espresso, herkkukauppojen jännittävät pikkuleivonnaiset ja jäätelökauppojen makeat kermaunelmat

NÄITÄ ON IHAN PAKKO MAISTAA
*mustekalan musteella värjättyä pastaa ja simpukoita; yksinkertaista, mutta niin eleganttia venetsialaista gourmeeta
*pannini, missä on niin paljon täytteitä että siitä hädin tuskin saa purastua kerralla palasen, yhdellä leivällä voi helposti korvata kokonaisen lounaan
*croccante, rapea mantelinen levy, mitä voi murustaa jäätelön päälle tai nautiskella espresson kanssa tai napostella ihan sellaisenaan
*jäätelö, ajatukset muuttuvat väkisinkin makeiksi kun nuolaiset aitoa venetsialaista kermapilvenhattaraa

KYYTIPOJAKSI
*Bellini, venetsialainen perinteinen coctail on tehty persikkapureesta (1 osa) ja kuplivasta prosecco- valkoviinistä (2 osaa)
*prosecco, pirskahtelevaa ja kevyttä venetsialaista valkoviiniä
*spritz- aperitivo; valkoviinistä (1 osa), camparista, tai aperolista (1 osa) ja kuplavedestä (1 osa) sekoitettu aperitiivi, campariversio on punaista kun taas aperolista tehty spritz on oranssia ja miedompaa, Spritz on Piazza San Marcolla sijaitsevan 1720-luvulla perustetun Caffe Florianin nimikkojuoma (huomaa kuitenkin että elävä musiikki plus historiallinen miljöö on yhtä kuin kaupungin korkeimmat listahinnat)
*kaivovesi on hyvänlaatuista ja-makuista ja sitä saa kaupungin monista, toinen toistaan koristeellisemmista, vesipisteistä

PAIKALLISIA ERIKOISUUKSIA
*pienet ja herkulliset chicchetti-suolapalat; alkupalaksi, välipalaksi, iltapalaksi, milloin vain, chicchetteria-baareista
*spaghetti al nero di seppia, mustekalan musteella värjätty spagetti
*torrone, hunajasta, kananmunan valkuaisesta, sokerista ja paahdetuista manteleista sekä pähkinöistä valmistettu nugaatyylinen herkku, tämä energiapommi on erityisen suosittua jouluna, mutta herkkukaupat myyvät sitä ympäri vuoden
*fegato di vitello alla veneziana, vasikanmaksaa ja sipulia venetsialaisittain
*crostoni di polenta bianca, grillattu valkoinen polenta

TULIAISIKSI KOTIIN
*tehdasvalmisteista Belliniä
*mustekalan musteella värjättyä pastaa
*herkkukauppojen keksejä, leivonnaisia, marenkeja, kuivakakkuja...
*Nicola Tenderinin vesiväripiirroksin koristeltuja reseptikortteja
*Venetsian naapurisaaren maailmankuulut Muranolasi-valmisteet ovat uniikkeja, mutta painavia muistoja
*vakkuumipakattua mustekalan mustetta (ja paikallinen keittokirja, minkä sivuilta löydät seikkaperäiset käyttöohjeet)
*Fiat-keräilypikkuautoja, syötävän suloisissa pastellin sävyissä
*vahva-aromista kahvia kauniissa pakkauksissaan
*monogrammein tai koukero-koristekuvioin kirjailtuja lautasliinoja
*Tessa Kiroksen VENETSIA-ruoka- ja kuvakirja, painava opus kannattaa ostaa matkan jälkeen Suomesta, säästät selkääsi ja matkakassaasi; Venetsiassa englanninkieliset teokset ovat kalliimpia kuin Suomessa, kaiken lisäksi kotimaassa on halukkaille tarjolla suomenkielinen versio


*********************************************


Ensimmäinen päivä Venetsiassa alkaa lähennellä loppuaan, on jo melkein puoliyö. Kävelykilometrit kertyvät kaupungilla huomaamatta, samaan tahtiin kuin matkakuvat kameran muistikortille. Hätkähdyttävän kaunista katseltavaa löytyy kaikkialta; kapeilta kujilta, kaarisilloilta, vedessä seisovista taloista, sokkeloisista kanavista, jännittävistä ruoka-annoksista. Imet itseesi jokaisella hengenvedolla historiaa ja salamykäistä tunnelmaa, kunnes jossain vaiheessa tunnet olevasi osa tätä. Niin kuin olisit aina ollut täällä, etkä koskaan lähtisi täältä pois.

Kipuamme rättiväsyneinä ylös hotellin kaltevia portaita, yläkerran lattiakin viettää toiseen reunaan. Paikanpäällä on helppo uskoa että Venetsia vajoaa hiljalleen; tornit kallistuvat ja talot notkahtelevat. Hotelli on kuin museo, 1700-luvun venetsialaistyylisine kalusteineen ja paksuine kangastapetteineen.

Huoneessa meitä odottaa hotellin järjestämä yllätys: pullollinen proseccoa ja kaksi korkeaa antiikkilasia. Miten huomaavaista ja romanttista! Avaan iltapesulla kylpyhuoneen ikkunan ja kurkistan Venetsian sysimustaan yöhön. Vastapäisestä talosta kajastaa pitsiverhojen läpi kellertävää valoa, vesi talojen välissä kiiltää tummana. Venetsia on yölläkin taianomaisen kaunis.

Hieman kliseen tuntuisesti korviini kantautuu "o sole mio" -laulu, ihan selvästi joku mies laulaa sitä, eikä mitenkään hyräillen, vaan kajauttaa oikein kunnolla, ja ääni vain lähestyy. Sitten ikkunan alle lipuu gondoli jossa on toisiaan halailevan pariskunnan lisäksi olkihattuinen gondolieeri ja kantavaääninen trubaduuri. Pariskunta on päättänyt sijoittaa romantiikkaan; yöajelu taustamusiikilla höystettynä on varmasti tyyristä herkkua, puolen tunnin kierroksesta päiväsaikaankin saa maksaa jo 100 euroa.

Päivä Venetsiassa on sarja kuvankauniita välähdyksiä, kuin elokuvakohtauksia. Eikä täällä raaskisi ummistaa silmiään hetkeksikään. Taidan silti luovuttaa tältä "päivältä". Meidän antiikkisängystä kuuluu jo tasainen kuorsaus, enkä uskalla itsekään roikkua kylpyhuoneen holvi-ikkunassa pitkään, etten nukahda pystyyn. Tämä on muuten ensimmäinen kerta kun meiltä jää kuohuvat korkkaamatta, kun pelkkä kaupunki nousee suloisesti päähän.


*********************************************


MUSTEKALASPAGETTI,
SPAGHETTI AL NERO DI SEPPIE

3 rkl oliiviöljyä
200 g raakoja pakaste mustekalarenkaita
2 valkosipulinkynttä
1/4 tl chilijauhetta
1 ruukkupersilja
suolaa
mustapippuria
1 1/2 dl valkoviiniä
150 g mustekalan musteella värjättyä spagettia

Sulata ja valuta mustekalarenkaat, saksi jokainen rengas neljään osaan.

Kuori ja hienonna valkosipuli. Nypi ja silppua persiljan lehdet.

Kuumenna öljy pannussa, lisää mustekalapalat, ripottele sekaan hienonnettu valkosipuli, chilijauhe ja 2/3 persiljasilpusta. Mausta suolalla ja pippurilla.

Kaada pannulle viini ja anna keitoksen porista 10 minuuttia, lisää sitten 1 1/2 dl vettä. (Tässä vaiheessa venetsialaiskokki lisäisi mustekalan mustetta, mutta me käytämme mitä saamme; eli valmiiksi musteella värjättyä spaghettia ja vettä).

Hauduta miedolla lämmöllä 10 minuuttia, kunnes mustekala on pehmeää. Lisää välillä tarvittaessa vettä.

Keitä mustekalaspagetti al denteksi, valuta ja sekoita kastike pastaan. Kumoa tarjoiluvadille, ripottele päälle persiljaa ja jauha mustapippuria myllystä. Tarjoa hienoksi raastetun parmesanjuuston kanssa.