sunnuntai 1. elokuuta 2010

maukkaimmat matkamuistoni VENETSIA


















Venetsiassa voi keskittyä huoletta massiiviseen jäätelötötteröön tai mustekala-chicchettin lonkeroihin, vaikka keskellä katua. Tööttäilevät autot eivät tässä kaupungissa häiritse ketään; vesibussi hoitaa joukkoliikenteen, venetaksi vie ovelta ovelle ja condolit kierrättävät turisteja kanavien sokkeloissa. Edes peri-italialainen Vespa ei kuulu Venetsian katukuvaan, täällä kaikilla on mopon sijasta oma pieni moottorivene, ja/tai hyväkuntoiset jalat.


MIKSI JUURI TÄNNE
kaupungin keskusta on kuin valtava oopperakulissi, hotellit kuin museoita, mustekalapasta kuin merirosvotarinasta ja paikalliset kuin suoraan catwalkilta

MIHIN IHASTUIN
voileipä-pystybaarit, joiden lasivitriinit tarjoavat myös silmänruokaa, paahteinen espresso, herkkukauppojen jännittävät pikkuleivonnaiset ja jäätelökauppojen makeat kermaunelmat

NÄITÄ ON IHAN PAKKO MAISTAA
*mustekalan musteella värjättyä pastaa ja simpukoita; yksinkertaista, mutta niin eleganttia venetsialaista gourmeeta
*pannini, missä on niin paljon täytteitä että siitä hädin tuskin saa purastua kerralla palasen, yhdellä leivällä voi helposti korvata kokonaisen lounaan
*croccante, rapea mantelinen levy, mitä voi murustaa jäätelön päälle tai nautiskella espresson kanssa tai napostella ihan sellaisenaan
*jäätelö, ajatukset muuttuvat väkisinkin makeiksi kun nuolaiset aitoa venetsialaista kermapilvenhattaraa

KYYTIPOJAKSI
*Bellini, venetsialainen perinteinen coctail on tehty persikkapureesta (1 osa) ja kuplivasta prosecco- valkoviinistä (2 osaa)
*prosecco, pirskahtelevaa ja kevyttä venetsialaista valkoviiniä
*spritz- aperitivo; valkoviinistä (1 osa), camparista, tai aperolista (1 osa) ja kuplavedestä (1 osa) sekoitettu aperitiivi, campariversio on punaista kun taas aperolista tehty spritz on oranssia ja miedompaa, Spritz on Piazza San Marcolla sijaitsevan 1720-luvulla perustetun Caffe Florianin nimikkojuoma (huomaa kuitenkin että elävä musiikki plus historiallinen miljöö on yhtä kuin kaupungin korkeimmat listahinnat)
*kaivovesi on hyvänlaatuista ja-makuista ja sitä saa kaupungin monista, toinen toistaan koristeellisemmista, vesipisteistä

PAIKALLISIA ERIKOISUUKSIA
*pienet ja herkulliset chicchetti-suolapalat; alkupalaksi, välipalaksi, iltapalaksi, milloin vain, chicchetteria-baareista
*spaghetti al nero di seppia, mustekalan musteella värjätty spagetti
*torrone, hunajasta, kananmunan valkuaisesta, sokerista ja paahdetuista manteleista sekä pähkinöistä valmistettu nugaatyylinen herkku, tämä energiapommi on erityisen suosittua jouluna, mutta herkkukaupat myyvät sitä ympäri vuoden
*fegato di vitello alla veneziana, vasikanmaksaa ja sipulia venetsialaisittain
*crostoni di polenta bianca, grillattu valkoinen polenta

TULIAISIKSI KOTIIN
*tehdasvalmisteista Belliniä
*mustekalan musteella värjättyä pastaa
*herkkukauppojen keksejä, leivonnaisia, marenkeja, kuivakakkuja...
*Nicola Tenderinin vesiväripiirroksin koristeltuja reseptikortteja
*Venetsian naapurisaaren maailmankuulut Muranolasi-valmisteet ovat uniikkeja, mutta painavia muistoja
*vakkuumipakattua mustekalan mustetta (ja paikallinen keittokirja, minkä sivuilta löydät seikkaperäiset käyttöohjeet)
*Fiat-keräilypikkuautoja, syötävän suloisissa pastellin sävyissä
*vahva-aromista kahvia kauniissa pakkauksissaan
*monogrammein tai koukero-koristekuvioin kirjailtuja lautasliinoja
*Tessa Kiroksen VENETSIA-ruoka- ja kuvakirja, painava opus kannattaa ostaa matkan jälkeen Suomesta, säästät selkääsi ja matkakassaasi; Venetsiassa englanninkieliset teokset ovat kalliimpia kuin Suomessa, kaiken lisäksi kotimaassa on halukkaille tarjolla suomenkielinen versio


*********************************************


Ensimmäinen päivä Venetsiassa alkaa lähennellä loppuaan, on jo melkein puoliyö. Kävelykilometrit kertyvät kaupungilla huomaamatta, samaan tahtiin kuin matkakuvat kameran muistikortille. Hätkähdyttävän kaunista katseltavaa löytyy kaikkialta; kapeilta kujilta, kaarisilloilta, vedessä seisovista taloista, sokkeloisista kanavista, jännittävistä ruoka-annoksista. Imet itseesi jokaisella hengenvedolla historiaa ja salamykäistä tunnelmaa, kunnes jossain vaiheessa tunnet olevasi osa tätä. Niin kuin olisit aina ollut täällä, etkä koskaan lähtisi täältä pois.

Kipuamme rättiväsyneinä ylös hotellin kaltevia portaita, yläkerran lattiakin viettää toiseen reunaan. Paikanpäällä on helppo uskoa että Venetsia vajoaa hiljalleen; tornit kallistuvat ja talot notkahtelevat. Hotelli on kuin museo, 1700-luvun venetsialaistyylisine kalusteineen ja paksuine kangastapetteineen.

Huoneessa meitä odottaa hotellin järjestämä yllätys: pullollinen proseccoa ja kaksi korkeaa antiikkilasia. Miten huomaavaista ja romanttista! Avaan iltapesulla kylpyhuoneen ikkunan ja kurkistan Venetsian sysimustaan yöhön. Vastapäisestä talosta kajastaa pitsiverhojen läpi kellertävää valoa, vesi talojen välissä kiiltää tummana. Venetsia on yölläkin taianomaisen kaunis.

Hieman kliseen tuntuisesti korviini kantautuu "o sole mio" -laulu, ihan selvästi joku mies laulaa sitä, eikä mitenkään hyräillen, vaan kajauttaa oikein kunnolla, ja ääni vain lähestyy. Sitten ikkunan alle lipuu gondoli jossa on toisiaan halailevan pariskunnan lisäksi olkihattuinen gondolieeri ja kantavaääninen trubaduuri. Pariskunta on päättänyt sijoittaa romantiikkaan; yöajelu taustamusiikilla höystettynä on varmasti tyyristä herkkua, puolen tunnin kierroksesta päiväsaikaankin saa maksaa jo 100 euroa.

Päivä Venetsiassa on sarja kuvankauniita välähdyksiä, kuin elokuvakohtauksia. Eikä täällä raaskisi ummistaa silmiään hetkeksikään. Taidan silti luovuttaa tältä "päivältä". Meidän antiikkisängystä kuuluu jo tasainen kuorsaus, enkä uskalla itsekään roikkua kylpyhuoneen holvi-ikkunassa pitkään, etten nukahda pystyyn. Tämä on muuten ensimmäinen kerta kun meiltä jää kuohuvat korkkaamatta, kun pelkkä kaupunki nousee suloisesti päähän.


*********************************************


MUSTEKALASPAGETTI,
SPAGHETTI AL NERO DI SEPPIE

3 rkl oliiviöljyä
200 g raakoja pakaste mustekalarenkaita
2 valkosipulinkynttä
1/4 tl chilijauhetta
1 ruukkupersilja
suolaa
mustapippuria
1 1/2 dl valkoviiniä
150 g mustekalan musteella värjättyä spagettia

Sulata ja valuta mustekalarenkaat, saksi jokainen rengas neljään osaan.

Kuori ja hienonna valkosipuli. Nypi ja silppua persiljan lehdet.

Kuumenna öljy pannussa, lisää mustekalapalat, ripottele sekaan hienonnettu valkosipuli, chilijauhe ja 2/3 persiljasilpusta. Mausta suolalla ja pippurilla.

Kaada pannulle viini ja anna keitoksen porista 10 minuuttia, lisää sitten 1 1/2 dl vettä. (Tässä vaiheessa venetsialaiskokki lisäisi mustekalan mustetta, mutta me käytämme mitä saamme; eli valmiiksi musteella värjättyä spaghettia ja vettä).

Hauduta miedolla lämmöllä 10 minuuttia, kunnes mustekala on pehmeää. Lisää välillä tarvittaessa vettä.

Keitä mustekalaspagetti al denteksi, valuta ja sekoita kastike pastaan. Kumoa tarjoiluvadille, ripottele päälle persiljaa ja jauha mustapippuria myllystä. Tarjoa hienoksi raastetun parmesanjuuston kanssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

maistuiko vai jäitkö kaipaamaan jotain mausteita? lähetä mintulle terveisiä!